Johtamisen ideologia – kulttuurierot

Taannoin Ylen uutisissa kerrotaan muun muassa, että ”Työntekijä tietää esimiestään paremmin, mikä hänen työssään mättää”, ja tätä ajattelua määriteltiin ”Lean -ajatteluksi”. Artikkeli jatkoi konsultti Barry O’Reilly:n ajatusten esittelyä, minkä lisäksi kerrotaan Lean -ajattelun olevan lähtöisin japanilaisesta Toyota -autotehtaasta. Itse tutustuin Lean -ajatteluun Six Sigma -koulutuksen yhteydessä, ja idea tuntui heti järkevältä. Lean -ajattelun idea on yhtä selkeä kuin sen nimikin, ”Lean” tarkoittaa adjektiivina pelkistettyä, turhista asioista riisuttua tilaa. Tämä ajattelu auttaa kehittämään niin tuotannon tehokkuutta ja energiasäästöä kuin toimistotyöskentelyn tehostamista.

 

Miten Lean liittyy johtamiseen? Yhtäkkiseltään on vaikea keksiä yhteyttä kahden käsitteen välillä. Ylen artikkelissa Barry kuitenkin esittää mallin: työntekijät tietävät työnsä paremmin kuin pomot, joten on tehokkaampaa antaa työntekijöiden määritellä työskentelytapansa ja tehostaa toimintansa kuin riippua johtajien tehostamistoimissa kiinni. Tämähän kuulostaa hyvältä, sillä useimmiten työntekijät itse todellakin osaavat ja ymmärtävät työnsä haasteista ja mahdollisuuksista paremmin kuin johtajansa.

Kuitenkin, asiassa on myös kulttuurillinen aspeksi, sillä vaikka Lean -ajattelu onkin lähtöisin Japanista, ei japanilaisten johtamiskäytäntö tai -ideologia sovi kovin hyvin yhteen tuollaisen bottom-up mallin kanssa. Laajemmin ajateltuna kyseinen malli sopii ainoastaan länsimaiden työpaikkoihin, missä yksilöitä arvostetaan ja voidaan aidosti valtuuttaa alaisiaan toimimaan oman ymmärryksensä mukaan tehokkaammin. Esimerkiksi Kiinassa työntekijöillä on alituinen pelko väärin tai huonosti tehdystä työstä, mistä johtaja saa syyn haukkua tekijän julkisesti ja säälimättä, tällaisissa tilanteissa työntekijät tuskin uskaltavat toteuttaa havaitsemiaan tehostamistoimia, ellei johtajat nimenomaan siihen kehoittavat.

Toisenlainen esimerkki on tietysti nuorekkaat kiinalaiset internet-yhtiöt, mitkä antavat paljon vapautta työntekijöille toimia ja innovoida työnsä sisältöä sekä työtapoja. Tämä lähestyminen onkin mahdollistanut menestyvät Internet-ekosysteemin, missä uudet ideat toteutuvat ja epäonnistumisille annetaan anteeksi. Vai annetaanko anteeksi? Käytännössä tällaisissakin työyhteisössä virheen tekeminen on käytännössä noloa, jopa rangaistavaa. Todellinen innovaatio syntyy vain hyvien johtajien itse osallistuessa innovointiin, ainakin ulospäin annetut uutiset aina liittävät hyvän johtajan onnistuneen innovaation aikansaamiseen.

Johtamiskulttuuri Lean -ajattelun mukaan kiinalaisessa ympäristössä, kyseessä olisi kuitenkin oikeanlaisesta valtuuttamisesta, uskosta omiin työntekijöihinsä, ja oikeanlaisesta kohtelusta virheiden sattuessa. Pointtini on se, että kulttuurien erilaisuudesta johtuen, länsimaalaiset johtamismallit pitää soveltaa paikallisesti kulttuurisensitiivisella tavalla, muuten homma ei toimi. Kulttuurien kohtaamisessa ideat ja mallit jalostuvat entisestään, ollaanko sitten valmiita oppimaan ja ottamaan uusista ajatuksista ilo irti? Toivottavasti ollaan!

Hienoja tuotteita suurella kekseliäisyydellä

Mitä kaikkea kekseliäisyys voi saada aikaan? Tai pikemminkin rahan perässä juokseminen? Tässä joitain kivoja esimerkkejä. Samalla voisi pohtia, miksi kiinalaiset kuluttajat haluavat ostaa näitä tuotteita? Tässä muutamia syitä, ehkä:

  1. Ne ovat halvempia kuin ”aidot”
  2. Ne ovat hyvin markkinoituja, ja antavat kuvan menestyvästä/trendikkäästä käyttäjästä
  3. Muutkin käyttävät/ostavat
  4. Ei ole tietoa minkälainen aito tuote oikeasti on
  5. Hyvä huumorintaju. 🙂

Kiinassa on kaikenlaista, ja jokainen kuvaus osuu nappiin ainakin jossain päin ja jollain tavalla.

Tuulta päin ja kokemuksia kohti!

Copy With Pride!

Hyvää kiinalaista uutta vuotta!

Tänään on jo Chu1 San1 初三, eli kiinalaisen uuden vuoden kolmas päivä, hyvää uutta kukon vuotta!

Kiinassa perinteinen uuden vuoden juhlinta tapahtui tänä vuonna perjantain 27.1.2017 illalla, mikä sattui olemaan apina-vuoden viimeinen päivä. Sitä myöten miljoonat kiinalaiset matkustivat kotipaikkakunnalleen viettämään perheen kanssa aikaa. Monille tämä on ainoa kerta vuoden aikana, kun kohtaavat lapsensa tai jopa puolisonsa livenä. Melko karu todellisuus.

Kiinassa on kokonaisen viikon verran lomaa uuden vuoden alkaessa, mikä mahdollistaa hieman pitemmät matkat, vaikkapa ulkomaille. Siksi on jo ilmiö, että kiinalaisena uutena vuotena koko maailma täyttyy kiinalaisista! Tämä on varmasti tervetullut laajennus monien matkailukohteiden sesonkikalenteriin. Kiinalaiset saavat nyt juhlia, mutta suurinta osaa odottaa sitten pitkä työviikko: loman jälkeinen lauantai 4.2 on työpäivä, ja lomaa ennen oleva sunnuntai 22.1 oli myös työpäivä.

Apinan vuoden jäätyä taakse kukon vuosi sai nyt alkaa. Yksi asia, mitä uutena vuotena halutaan elämään, on ji1 qing2, eli intohimoa (Passion). Tällä kiinalaiset tarkoittavat intoa töihin, elämään, matkusteluun, nautintoihin, ja ylipäätään äärimmäisen positiivista asennetta kaikkeen. Tätä ji1 qing2 sanaa kirjoitetaan oikeasti 激情, mutta ji1 äänne sattuu olemaan myös merkillä 鸡,mikä tarjoittaa kanaa/kukkoa, joten nyt kukon vuoden alussa toivotetaan erityisesti toisilleen 鸡情:ta, kukon vuodelle intohimoista elämää!

Kiinalainen huumori on hauskaa, nautitaan siitä.

Dumplings here, dumplings there, dumplings everywhere.